Try to be huzzler

Hyvä aika alkaa flexaa, mä nousen ylös, elämä lyö, mutta en koskaan kyykisty, katso ympärillesi, missä on ne, jotka tukee, sydän suurempi kuin tää kaupunki, ei pelkää, ei suostu. Mä oon selviytyjä, joka kulkee tiellään, kova kuin teräs, jokainen isku vaan voimaa lisää, autan muita, se on mun juttu, ei oo vain puhetta, kun kaverit kaatuu, mä oon se, joka nostaa heidät ylös. (Verse 2) Raskas taakka, mutta mä kannan sen ylpeydellä, katse eteenpäin, ei aikaa menettää, kaikki ne haavat, ne kertoo tarinaa, selviytyminen on taidetta, jokainen päivä on taisto. Pimeydessä mä löydän valon, se sytyttää mun liekin, ei pelkää, ei lannistu, mä oon täällä voittamassa, muut voi puhua, mut mä toimin, se on selvää, tää on mun matka, ja mä teen sen omalla tavallani. (Verse 1) On meitä haukuttu ja väitetty, musta lammas, Katuvalot loistaa, en oo koskaan antanut periksi, Kävelen reunoilla, missä varjot on syvimmät, Elämä opettaa, kun ne puhuu, mä kuuntelen hiljaa. Mä oon se joka nousee, vaikka kaatuisi monta kertaa, Katujen tarinat, ne on mun sydämen verta, Yksinäisyys ympärillä, mut mä en pelkää, Musta lammas laumassa, enkä koskaan häviä. (Verse 2) Mä oon se, joka taistelee, vaikka kaikki vastaan, Kovaa peliä, mutta sydän on pehmeä kuin sammal, Raskaasti lyö, kun rytmi vie mukanaan, Katujen kuningas, vaikka oon vain varjoissa. Ihmiset puhuu, mut mä en kuule niitä, Olen oma itseni, enkä halua rajoittaa, Musta lammas, mutta silti sydän on kultaa, Kävelen ylpeenä, koska tiedän, etten ole yksin. or or