Yksinäinen sielu, kaupungin vilinässä, Sydän raskas, tunnen sen syvänä sisällä. Kadut täynnä elämää, mutta mä oon ulkopuolella, Yksinäisyyden vankina, en löydä suuntaa ulos. Ikkunasta katselen maailmaa harmaata, Ihmiset kiirehtivät, mutta kukaan ei näe mua, taata. Sydän lyö yksin, kaiku kaupungin sykkeessä, Etsin yhteyttä, mutta olen vain yksinäisyyden lähteessä. Yöt venyvät pitkiksi, ajatukset syvissä vesissä, Toivoisin jonkun jakavan tän hetken mun kanssani, ois se ihme. Mutta tässä mä oon, yksinäisen räppäri yössä, Toivon että joku kuulee ja ymmärtää mun tarinani, edes jossain yössä. ``` Toivottavasti tämä pidempi versio tavoittaa sen tunteen, jonka haluat välittää yksinäisyydestä.