Taas se aika vuodesta, kun täytyy poistuu huoneesta, etsimään sitä luonnosta, kyse on sun tajunnasta. Eli puen sadetakin, hakeen niit matafakin varsii kanssa lakin, poimin muutaman silokin ja siitä minä iloitsin, alasti viuhahdin. Psykedeelien taikaa, meikä voi huslaa, tästä tulee hauskaa ja laajentaa sun tajuntaa, jalkaan laitan kumpparin, otan messiin minigripin, lampun ja fiktin, otan ison riskin, kerron sulle vitsin, sika söi silokin. 2. Mitä oot vetäny? En oo mitää käyttäny, ei tästä mitää hyödy, antaakaa olla ko ei mult mitää kuitenkaa löydy. porotkin syö sieniä, en nähny mikä se oli ko on nii pimiä, otsalta valuu hikeä, mietin onko maapallo oikeasti näin litteä. Laajentunut tajunta, on uusi ulottuvuus, ajatuksia ku tähtiä paikassa avaruus, En välitä vaikka joku huus, tikkaki valitsee onko missä puus. Tää homma on mulle melko uus, tiedän sen tulleen luonnosta tunnen sen mun joka luus. Se on vegaaniruokaa, se on luomuu, ei kukaa mun oloja huomaa, kaikki on tottunu ku meikä huojuu.