Pikku poikana paavolas pantii pienet kadut solmuu jengi halus touhuu jotai mistä vielä linnaa joutus, ei käyty koulus ja jos siellä käytii nii opei vihattii ja kaikki tunnit skipattii. Vanhemmat joi viinaa alko sossut piinaa lähtö oli lähel se piene poja päätä riivaa, päivä koitti musta paku torvee soitti tuli pihaa siit päiväst aloin mutsii vihaa ny pikku poika ei tiedä mitä tehä ehkä mutsi halus lepä, mitä mä teen minne mä meen mitä tästä jää käteen oli uusi perhe vaikka mieli sirpaleina tuli papereihin otto leima. Jokune vuosi myöhemmin muutti omaa kotii pääsi elämää vastaa sotii ja omist säännöist sopii oli ajat kovii satutettii monii ei ollu lomii työttömyys kassa ja kelan tuet toki porukat hoki älä pilaa elämääs viinal ja koka viival paril diival oli kontaktit ja loppu onki historijaa. Nyt poika onki pohjal ja pohjalt vaikee Nousta kun o korkee rimaa ei se haluu muut ku hima.